Blogivalmennus: Osa 1 – Verensokerin epätasapainon juurisyyt – mitä kehossa tapahtuu ennen diagnoosia

Haluan kertoa sinulle alkuun jotain tärkeää. Tämä blogisarja ei ole pelkkä tietopaketti, eikä kyse ole vain siitä, että "luet jotain kiinnostavaa ja jatkat matkaa".

Tämä on valmennuksellinen kokonaisuus.

Tarkoitus ei ole vain tarjota tutkittua tietoa – vaan auttaa sinua oikeasti oivaltamaan, miten keho toimii ja miten voit omilla valinnoillasi vaikuttaa siihen. Tässä yhdistyy fakta, käytäntö ja kysymykset, jotka haastavat miettimään asioita pintaa syvemmältä. Ei valmiita vastauksia, vaan herätteitä.

Miksi? Koska kun ymmärtää mitä kehossa oikeasti tapahtuu, miksi aineenvaihdunta sakkaa – silloin syntyy motivaatio. Ei ulkoa annettu, vaan sisäinen.

Tässä sarjassa tullaan sukeltamaan mm. siihen, miten:

• ravinto voi tukea insuliiniherkkyyttä ja hillitä kehon tulehdusta
• liikunta ei ole vain kalorien kuluttamista – vaan se vaikuttaa sokerin käyttöön solutasolla
• uni ja palautuminen ovat aineenvaihdunnan peruskiviä

Tämä sarja on sinulle, jos haluat ymmärtää terveyttäsi vähän pintaa syvemmältä. Lupaan, että nyt sukelletaan ihan oikeasti syvälle. Teen parhaani, että ymmärrät ja pyrin selittämään asiat mahdollisimman selkeästi.

Haastan sinua välillä ajattelemaan, miten aihe näyttäytyy sinun elämässäsi. Varaa itsellesi muistivihko tai avaa puhelimen muistiot. Kirjoita ylös ajatuksia, kysymyksiä tai oivalluksia jokaisen osan jälkeen. Voit palata niihin myöhemmin – tai keskustella niistä vaikka ystäväsi kanssa.

Esidiabetes – se, josta ei vielä “tarvitse huolestua” (vaikka pitäisi)

Oletko saanut kuulla, että verensokerisi on koholla?
Tai ehkä olet alkanut muuten vain miettiä terveyttäsi. Ehkä paastosokeri on yli viitearvojen, tai labrakokeiden “pitkäaikainen” sokeriarvo (HbA1c) huitelee yläkanttiin. Tai ehkä joku on jo maininnut sanan esidiabetes.

Ja sitten tulee se lause, joka on tuttu monelle:
“Ei vielä mitään hätää – seuraillaan.”

Tiesitkö, että yli miljoonalla suomalaisella on diabeteksen esiaste?
Se voi kuulostaa lohduttavalta – “tämähän on tosi yleistä”.

Mutta juuri sen takia siihen pitäisi pysähtyä. Yleinen ei tarkoita normaalia.
Eikä varsinkaan väistämätöntä.

Keho antaa merkkejä jo varhain – hiljaisia signaaleja, joita on liian helppo sivuuttaa. Niin moni on tottunut siihen, että väsymys, makeanhimo, iltapäivän tukkoinen olo tai pöhötys kuuluu arkeen. Että “tätä tämä nyt on.”

Mutta ei sen tarvitsisi olla.

Tänä päivänä me eletään sellaista tahtia, että omat kehon viestit jäävät jalkoihin. Eikä kyse ole siitä, että ihmiset olisivat välinpitämättömiä – vaan siitä, että tiedostaminen hämärtyy.

Ja kun signaaleihin ei pysähdytä, voi syntyä tunne, että ongelmat “tulevat yllättäen”. Vaikka todellisuudessa ne ovat kehittyneet vuosien ajan.

Pysähdy. Kysy itseltäsi:
Olenko minä huomannut kehoni viestejä? Pieniä viitteitä siitä, että kaikki ei ehkä ole ihan tasapainossa?

Tässä ensimmäisessä blogivalmennuksessa me sukelletaan siihen, mitä kehossa oikeasti tapahtuu ennen kuin mikään näkyy päällepäin.
Koska kun ymmärtää, mitkä aineenvaihdunnan mekanismit on häiriintyneet – silloin on paljon helpompi tehdä fiksuja valintoja, joilla kehoa voi auttaa takaisin tasapainoon.

Verensokerin epätasapaino ei synny yhtäkkiä

Usein puhutaan “korkeista sokereista” tai “heilahtelevasta verensokerista” ikään kuin ne olisivat itsenäisiä ilmiöitä. Mutta totuus on, että kyse on usein paljon laajemmasta ja pidempään kehittyneestä kuormituksesta.

Keho alkaa hiljalleen kerätä kuormaa.

Yleisiä seurauksia:

• Rasvamaksan muodostuminen, joka heikentää verensokerin säätelyä
• Solustressi liiasta sokerista ja rasvasta – ne alkavat kertyä paikkoihin, joihin niiden ei kuuluisi mennä [maksaan ja lihakseen]
• Matala-asteinen tulehdus, joka häiritsee aineenvaihduntaa

Ylikuormitustilanteessa keho ei enää pysty varastoimaan sokeria ja rasvaa oikein. Ne alkavat kertyä maksaan ja lihaksiin – ja aiheuttavat siellä stressitilan soluille. Se käynnistää hiljaisen tulehduksen ja häiritsee kehon kykyä käyttää insuliinia. Näin syntyy insuliiniresistenssi – usein vuosia ennen diagnoosia.

Nämä muutokset eivät aina tunnu kehossa. Ne eivät näy ulospäin.
Mutta ne kertovat siitä, että aineenvaihdunnan tasapaino on alkanut horjua.

Muistatko, mitä insuliiniresistenssi tarkoittaa? Lue lisää, mistä tyypin 2 diabetes johtuu.

Matala-asteinen tulehdus – kehon näkymätön hälytystila

Tämä on se ilmiö, joka jää monelta kokonaan huomaamatta: hiljainen tulehdus, joka kytee kehossa pitkään, matalalla liekillä.

Matala-asteinen tulehdus ei ole vain yksittäinen reaktio – vaan kehä, joka ruokkii itse itseään. Kun rasvasolut suurenevat, ne alkavat erittää tulehdusta ylläpitäviä aineita eli sytokiineja. Ne houkuttelevat paikalle kehon puolustussoluja, kuten makrofageja, jotka puolestaan alkavat erittää lisää sytokiineja. Tulehdus ei enää sammu – vaan jää kytemään. Tätä kutsutaan hiljaiseksi tulehduskierteeksi.

Miksi tämä on ongelma? Koska matala-asteinen tulehdus heikentää solujen kykyä reagoida insuliiniin – eli pahentaa insuliiniresistenssiä. Ja kun solut eivät ota sokeria vastaan, haima joutuu tekemään enemmän töitä. Näin syntyy tila, jossa insuliiniresistenssi ja tulehdus ruokkivat toisiaan – noidankehässä kumpikin vahvistaa toistaan.

Tämä ei ole pelkästään diabetesriski – tämä tila vaurioittaa myös verisuonia ja kasvattaa riskiä mm. sydän- ja verisuonitaudeille.

Aineenvaihdunnan häiriö ei aina näy päällepäin

Tulehdus ei synny vain ylipainosta. Se ei katso painoindeksiä.
Tutkimuksissa on osoitettu, että myös stressi tai liiallinen energiansaanti, erityisesti sokeri, tyydyttynyt rasva voivat käynnistää hiljaisen tulehdusprosessin. Keho ei enää tiedä tai pysty varastoimaan energiaa – ja siksi

• Rasvaa kertyy maksaan ja lihaksiin
• Syntyy solustressiä, joka ylläpitää tulehdustilaa
• Keho alkaa käydä hitaasti ylikierroksilla

Tässä kohtaa on hyvä ymmärtää, että myös geeneillä on roolinsa aineenvaihdunnan toiminnassa.
Geeniperimä vaikuttaa siihen, kuinka herkästi keho voi kuormittua – ja miten nopeasti aineenvaihdunnan epätasapaino voi kehittyä. Joillakin ihmisillä perinnöllinen alttius vaikuttaa esimerkiksi insuliiniherkkyyteen tai tulehdusvasteeseen, mikä voi tehdä elimistöstä erityisen reaktiivisen esimerkiksi ravintokuormitukseen, stressiin tai univajeeseen.

Tieteessä tunnetaan hyvin, että tyypin 2 diabetes on geneettisesti monimuotoinen sairaus. Esimerkiksi EASD:n ja ESPENin yhteisessä suosituksessa (2023) tuodaan esiin, että elintapamuutokset voivat vaikuttaa positiivisesti myös niillä, joilla on geneettistä riskiä – mikä antaa toivoa ja vaikuttamisen mahdollisuuksia riippumatta perimästä.

Mitäs sitten, kun tähän lisätään vielä univaje, stressi ja palautumisen puute?

Syntyy olosuhteet, joissa keho ei enää saa rauhoituttua. Stressihormonit kuten kortisoli lisäävät tulehdusalttiutta, univaje heikentää immuunipuolustusta, ja keho alkaa oireilla – vaikka et ehkä vielä tiedä mistä se johtuu.

Tämä kaikki voi tapahtua, ennen kuin yksikään labra-arvo kertoo mitään.

Miten tämä kaikki voi liittyä sinuun?

Nyt voi olla hyvä hetki pysähtyä.
Ei pelkästään siksi, että luet tätä blogia – vaan koska kehosi saattaa jo jonkin aikaa olla yrittänyt sanoa jotain.

Moni huomaa oireita, mutta ei ehkä osaa yhdistää niitä mihinkään. Väsymys, iltapäivän aivosumu, makeanhimo, jatkuva napostelutarve, painon kertyminen vaikka et syö “mitään erityistä”.
Nämä ei ole pelkkiä “pikkujuttuja”. Ne voivat olla merkkejä siitä, että aineenvaihdunta käy kierroksilla – tai päinvastoin, on jo ihan väsynyt.

Tässä kohtaa ei auta enää se, että tietää “karkit on epäterveellisiä” tai “pitäisi liikkua enemmän”.
Tässä kohtaa auttaa, että ymmärrät miksi sinun kehosi käyttäytyy niin kuin se käyttäytyy.

Koska kun sinä ymmärrät,

• että sinun haimasi on jo vuosia yrittänyt puskea lisää insuliinia,
• että solut on väsyneet ottamaan sokeria vastaan,
• että rasva on alkanut kerääntyä paikkoihin, mihin sen ei kuuluisi

– niin silloin sulla on oikeasti valtaa.

Silloin et enää vain tiedä, vaan myös ymmärrät.
Ja siitä alkaa muutos, joka ei nojaa syyllisyyteen, vaan oivallukseen.
Ymmärräthän, että tämä ei ole sinun vikasi, mutta nyt voit ottaa vastuun.

Pysähdy. Kysy itseltäsi:
Miltä minusta tuntuu arjessa – energiataso, nälkä, palautuminen, keskittyminen? 

Voiko suunnan kääntää? – Kyllä voi, ja jo pienillä askelilla

Tässä kohtaa minulla on hyviä uutisia:
Nämä kehon muutokset eivät ole pysyviä. Ne on muokattavissa. Ne on käännettävissä.

Tutkimuksissa on nähty, että kun elimistön kuormitusta puretaan – erityisesti ravinnon, liikunnan, unen ja palautumisen suhteen – keho lähtee toipumaan. Joskus jopa nopeammin kuin uskoisi.

Keho toimii niin kuin sen on tarkoitettu, kun sille annetaan mahdollisuus.
Solut alkavat jälleen ottaa sokeria vastaan. Tulehdusreaktiot rauhoittuvat. Haiman insuliinia tuottavat solut saa vähän hengähdystilaa. Verensokeri alkaa tasaantua.

Ja ei – tämä ei vaadi täydellisyyttä.

Täydellisyyden tavoittelu on itse asiassa usein huono strategia (ei toki aina – joskus se on välttämätöntä). Vaikuttava elämäntapamuutos syntyy pienistä, toistuvista teoista, jotka vahvistavat toisiaan.

Ja jotka tuntuu omilta.

Jos muutokset ei istu sinun arkeen, ne ei pysy mukana. Kun tekee oman näköisiä valintoja – sopivia, ei sankaritekoja – niin kyllä keho vastaa. Usein nopeastikin.

Kun olo muuttuu, syntyy fiilis: “Hei, tää toimii.”
Se taas ruokkii motivaatiota ja kasvattaa luottamusta omaan tekemiseen.

Miten siis käytännössä

Tulehdusta ruokkivat asiat on tiedossa:

• liiallinen kova rasva
• liiallinen sokeri
• paikallaan oleminen
• huono uni
• stressi

Mutta myös ratkaisut on tiedossa:

• parempi rasvan laatu
• kasvisten määrä
• kuitu
• liike
• laadukkaampi uni

Herättikö tämä ajatuksia?

Jos tämä teksti herätti ajatuksen – älä päästä siitä heti irti.
Muutos alkaa harvoin isosta päätöksestä. Usein se alkaa jostain ihan pienestä:
Oivaltamisesta

Pysähdy hetkeksi.

Haastan sinua miettimään:
Kirjoita ylös yksi ajatus, joka jäi mieleen tästä valmennuksesta.
Se voi olla tunne, havainto, kysymys – tai jotain, mikä kolahti.

Mistä se kertoo sinulle? Miksi kiinnitit juuri siihen huomiosi? 

Voit myös:

• jutella asiasta ystävän kanssa
• pysähtyä hetkeksi kävelyllä ja pohtia
• tai kirjoittaa vaikka minulle – oon täällä sinua varten.

Seuraavassa osassa: Voiko epätasapainoiset verensokeritasot normalisoida ilman lääkkeitä – onko se oikeasti mahdollista?

Tässä osassa sukellettiin siihen, miten ja miksi aineenvaihdunta kuormittuu ennen diagnoosia.
Seuraavaksi pysähdytään ison kysymyksen äärelle:
👉 Voiko tästä todella keho toipua? Onko se mahdollista myös sinulle? Miten?
👉 Voiko verensokerin epätasapaino normalisoitua – ja mitä se vaatii?

Vastaus ei ole yksinkertainen, mutta se on olemassa.
Ja kyllä – se antaa syytä toivoon.

Tervetuloa mukaan jatkamaan.
Nyt ei olla enää alkupisteessä.

Tekstissä käytettyjä lähteitä:

American College of Sports Medicine. 2019. ACSM’s Clinical Exercise Physiology. 1st edition. Philadelphia: Wolters Kluwer.

Alapappila, A., Hekkala, A.-M., & Pusa, T. Mystinen matala-asteinen tulehdus. Sydänliitto. Published 31 March 2022. Updated 29 May 2023

Diabetes and Nutrition Study Group (DNSG) of the European Association for the Study of Diabetes (EASD). Evidence-based European recommendations for the dietary management of diabetes. Diabetologia. 2023;66:965–985. Published 17 April 2023. doi:10.1007/s00125-023-05894-8

Greger, M. How Not to Die: Discover the Foods Scientifically Proven to Prevent and Reverse Disease. New York: Flatiron Books, 2015.

Hotamisligil, G. S. Inflammation and metabolic disorders. Nature. 2006;444:860-867. doi:10.1038/nature05485